Ole
Tulenkantaja
Kampin Huippu on nähnyt kahden nousukauden vauhdin ja vallattomuuden, huimat harppaukset tieteessä sekä teollistumisen ja kansainvälistymisen mukanaan tuomat modernin elämän ihmeet. Käsityöläisyys, kulttuuri ja ennakkoluuloton kytkeytyminen ajan henkeen ovat vahvasti läsnä Kampin Huipussa – pidä liekki elossa ja kirjoita oma lukusi paikan kiehtovaan tarinaan!
1923
Kansakoulukatu 1
Kampin Huipun vanhimmassa osassa, vuonna 1923 valmistuneessa Frenckellin kirjapainosiivessä maailmaa on muutettu painetun sanan muodossa: 1600-luvulla alkunsa saanut yritys painoi muun muassa Suomen ensimmäistä sanomalehteä ja ensimmäisen Kalevalan. Arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin suunnittelema talo rakennettiin kirjapainon käyttöön alkujaan viisikerroksiseksi, ja sitä korotettiin kolme kerrosta vuosina 1939–1940. Punatiilinen, vertikaalisten linjojen hallitsema julkisivu edustaa konstruktivismia. Nyt, lähes vuosisata myöhemmin, komea kiinteistö uudistuu yhä uusien sukupolvien käyttöön osana Kampin Huippua.
1956
Annankatu 34
Vuonna 1956 valmistunut, Lehtitalonakin tunnettu kiinteistö oli aikansa suurimpia toimistotaloja. Rautatieasemilla harjoitettavaa lehti- ja kirjakauppaa varten perustettu Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiö (myöhemmin Rautakirja Oy) oli alkanut kasvaa 1930-luvun lopussa ja yhtiö halusi siirtyä Hietalahdesta lähemmäs keskustaa. Tontti ostettiin yhdeltä Helsingin korkeimmista paikoista Annankadun ja silloisen Kampinkadun – nykyisen Urho Kekkosen kadun – kulmasta. Rakentamisen piti alkaa hetimiten, mutta talvisodan syttyminen hautasi piirustukset pöytälaatikkoon yli vuosikymmeneksi. Elias Paalasen suunnittelema punatiilinen kiinteistö valmistui lopulta 1950-luvun puolivälissä, ja R-kioskeja ja Suomalaista Kirjakauppaa noina aikoina pyörittänyt Rautakirja toimi Lehtitalossa aina vuoteen 1974 saakka. Sittemmin talossa on ollut mm. Talentumin kustannusliiketoimintaa, Kansallis-Osake-Pankin konttoritiloja ja valokuvausalan ketjuliike Helioksen myymälä.
1987
Annankatu 32
Frenckellin kirjapainotalon laajennusosaksi rakennettu kiinteistö Annankadun puolella on kuulunut kaupunkikuvaan vuodesta 1987. Kulmatontilla sijaitsevassa toimistorakennuksessa on seitsemän kerrosta, ja näyttävä julkisivu koko rakennuksen korkuisine ikkunoineen korostaa näkyvää sijaintia nousevan Simonkadun päätteenä. Annankatu 32:ssa toimi 1990-luvun alusta vuoteen 2002 Suomen ensimmäisiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuihin yökerhoihin lukeutunut, legendaarinen Don’t Tell Mama (DTM), joka keräsi kylmimpinäkin talvi-iltoina kymmenien metrien jonot. DTM muutettua Iso-Roobertinkadulle tiloissa toimi toinen yökerho, Fever, ja nyt rakennus on pääosin lääkärikeskus Aavan käytössä.
